Kylläpä kesti taas. Olen minä jotain tehnytkin. Liityin myös Lankahamstereihin ja on ollut hyvin hankala olla ostamatta lankaa.
Tammikuun onteloneuletta en unohtanut. Se on menossa lahjaksi maaliskuussa, joten vain pieni vilautus ja todiste, että tulipahan tehtyä.
Enemmän tietoja kunhan tulee täysi paljastus.
Lapaset Fritidsgarnista. Ei hajua silmukoista tai puikoista. Menevät jonnekin laatikkoon odottelemaan ostajaa/lahjansaajaa.
Kukkaset virkkasin ystävänpäiväkortteihin. Sekalaisia punaisia lankoja jämlankalaatikoiden kätköistä. Koukku nro. 2,5 Hahtuvaimuja (niihin vielä suurimmalta osin ompelemattomiin) kestovaippoihin. 
Tennessee-pipoja. Puikot nro. 3,5, isommassa silmukoita 116, pienessa 104. Pinkki Chilille, vihreän piti tulla Pippurille kesäksi, mutta on nyt jo sangen kinkkana. Menee eräälle pienelle lähipiirissä. Pippurille on oma puikoilla.
Ja hah, tässä helmikuun neulekalenterin harjoituskappale. Aloitettu kärjestä, Ullan ohjeiden mukaan, sovellettu omaan jalkaan sopivaksi. Palmikot ja pitsineule eivät erotu, mutta sangen alkeelliset sellaiset löytyy. Parasta kuitenkin, etten mistään löytänyt suoraan silmääni hivelevää mallia, joten otin hieman mallia jostain perusohjeesta ja säveltelin itse silmukoihin sopivan mallikerran. Ja tiimalasikantapääkin näistä löytyy. Joten taas pitäisi modata tuota neulekalenteriakin.. Lankana siis 7-veljestä ja puikot nro. 3,5
Laatikosta löytyisi myös yhdet hahtuvalapaset, jotka odottavat (ties monettako kuukautta) pesukonepyöräytystä. Lisäksi on myös alunperin (vuosi sitten aloitettuna) sopivankokoinen bolero ruskeasta Bambusta Chilille. Motivaatio katosi, kun huomasin tekeleen olevan jo liian pieni. Myös kestovaippoihin ja muutamaan lasten vaatteeseen on leikattu kankaat valmiiksi ja ompelukonekin odottaisi.. En vaan saa aikaiseksi.
Nämä nyt kuitenkin valmiina.. Kerron enemmän sitten (vuoden päästä, kun Pippurikin jo kuiva ja vaipat vihdoin valmiina:D) kun seuraavan kerran eksyn näille aiheille.
Nyt puikoilla on Pippurin oma puuvillapipo Tennesseestä, minun harmaa, ihana, pörröinen, alpakkainen, pehmeä ja ranteita painollaan rasittava villatakki täynnä palmikoita sekä toinen villatakki minulle. Olikohan muuta.. Ei kai.. Vielä.
Niinpä vaan kuukausi hujahti ja lupasin olla tehokkaampi blogini suhteen. Lupaus jäi lunastamatta. Nyt on jo helmikuu ja näin ollen jälleen, mikäs muu kuin lankahamsterikuu! Minäkin jälleen mukana, tavoitteena olla ahkera ja oppia hieman jotain uutta.
Muokkasin tuota neulealmanakkaani, kun 8-aloitus tuntui tähän saumaan turhan vaikealta. (Ehehehe, hyvä idea tehdä almanakka, kun sitten muuttaa sitä vähän väliä..)
Mutta eipä täällä suinkaan toimettomana ole oltu, vaikka mitään kuvia ei ole näkynyt eikä pihaustakaan kuulunut. Minä vain olen niin onneton kuvaamaan mitään, kun kaikki päätyvät suoraan käyttöön. Aion kuitenkin laittaa kuvia. Ehkä jo huomenna tai jopa tänään! Neulealmanakan ensimmäisen kuun tehtäväkin tuli suoritettua, mutta siitä tulee vain pieni vilautus, sillä lahjaksi on menossa (maaliskuussa!).
Ensimmäisessä postauksessani puhuin ekologisuudesta. Näinpä meilläkin otettiin käyttöön pesupähkinät. Ja ovatpa loistavia vekkuleita nuo! Hieman haiskahtavat oksennukselta, mutta pyykki ei onneksi kuitenkaan tuoksu miltään. Ja puhdasta tulee. Neuloin myös yhden tiskirätin ja jopa mies oli tuotoksen käytännöllisyyteen tyytyväinen. Sen lisäksi olen myös ommellut! Ompelusta teki ihanaa, mahdollista ja helppoa mies, joka osti minulle uuden ihanan ompelukoneen. Kestovaippoja on valmistunut 8 kappaletta, joskin kahdesta puuttuu tarrat/nepit. Näistäkin kuvia, kunhan ehdin kuvata ne puhtaina :D Uuden upean ompelukoneeni ansiosta olen myös innostunut ajatuksesta, että kykenisin tekemään lapsilleni vaatteet itse. Kankaita on hurja määrä (ja ostin lisää eilen!) ja myös iso kasa vanhoja vaatteitani on saanut purkutuomion ja mahdollisuuden uuteen elämään lastenvaatteissa. Näistä kuvia, kunhan saan vaatteet ensin valmiiksi. Jos saan....
Tämä on varmaan jo kolmas käsityöblogi, jonka perustan. On ahdistanut, kun en saa (edes) ulkoasua itseni näköiseksi ja muutenkin tämän säätäminen on niin kovin hankalaa. Lisäksi en osaa valokuvata tekeleitäni enkä saa edes aikaiseksi tehdä mitään täysin valmiiksi.
Mutta nyt nämä kaikki asiat muuttuu. Onhan vuosi vaihtunut ja nyt tehdään lupauksia tulevalle. Päätin, mukaillen tätä ajatusta, toteuttaa oman kalenterin siltä pohjalta, mitä tahdon oppia. Alustavaa suunnitelmaa olen tehnyt, se ilmestynee tuohon sivupalkkiin jahka saan aikaiseksi. En siis seuraa tuota Elizabeth Zimmermanin neulealmanakkaa, vaan teen samalla systeemillä omaa vaatimatonta tasoani vastaavan kalenterin. Enhän halua nuutua mahdottomuuksiin heti vuoden alussa. (Lisäksi se tosiasia, että keväällä edessä on muutto ja syksyllä aloitus koulussa, joten näille kuukausille varaan pienehköjä ja ei niin vaativia projekteja.)
Lisäksi olen päättänyt parantua ekologisesti ihmisenä. Tämäkin lista ilmestyy sivupalkkiin ja saa kenties myös päivitystä osakseen toisinaan.
Kolmas sivupalkkiin ilmestyvä lista on to-do-lista.
Tällä kertaa ei kuvia. Yritän alkaa aktiiviseksi. Todella. Huivi on puikoilla..
